estorianwordpres

HYVÄÄ JUHANNUSTA KAIKILLE!

Hitsi kyllä näitä hyttysiä. En enää osaa edes sanoa, kuinka monta puremaa olen saanut. Hyttysiä lentelee sisälläkin ihan tajuton määrä. Koko ajan saa olla niitä listimässä ja pentujen kimpusta pois hätistämästä. Mistä niitä oikein tulee? Ja metsään ei voi mennä ollenkaan, jos ei halua päätään täyteen iniseviä mönkiäisiä. Mutta sitten jotain muuta. Viritin tänään kentälle agilitykepit (kuusi keppiä), koska halusin vihdoin kokeilla niitä Nöffin kanssa. Motivaattorina toimi pallo. Hitsi Nefi menee kyllä halutessaan lujaa. Oli oikea raketti kepeillä… niin nopea, että en itse pysynyt mukana. Varmasti saadaan likasta vielä agilitykoira. Samoja keppejä kokeilin myös Dobyn kanssa, jolla on tapana hidastella kepeillä. Niin tänäänkin, mutta kyllä se siitä. Sen sijaan mukaan leikkiin lähtenyt Siru oli erinomainen. Vuoden tauko ja likka menee kepit paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Oli aivan m-a-h-t-a-v-a! Menee kepit jo ilman ohjaustakin. Hyvä Siru!!!

Koska koko alkuvuosi kului tätä meidän ensimmäistä pentuettamme suunnitellen, emme ole yhdessäkään koiranäyttelyssä ehtineet käydä. Tänään rupesin vihdoin ja viimein suunnittelemaan meidän Nefillemme uutta näyttelykalenteria, jotta myös tämä likka ehtisi saada pari nuorten luokan tulosta. Näyttelyt-linkin takaa löytyy suunnitteilla oleva kalenteri. Vielä ei mitään olla lyöty lukkoon ja paljon riippuu myös Artemiksen ja Apollon kasvusta ja tulevaisuudesta.

Olen tässä viime päivien aikana pohtinut Nefin luonnetta. Neiti on nimittäin todellinen Persoona isolla P:llä: sekä hyvässä että pahassa. Kotisivuillani olen Nefin luonnekuvauksessa kertonut, että Nefi on ääritapaus ja se on kyllä totisinta totta. Nefi tuntuu käyvän koko ajan niin koville kierroksille, että tytön kaikki tunteet ovat aina viety äärimmäisyyksiin. Iloisena Nefi on suorastaan ylitsepursuava, kiukkuisena raivoisa ja pelokkaana tutiseva hermoheikko. Nämä ”ääripäiden” tunteet aiheuttavat meille välillä melkoisesti päänvaivaa. Ensinnäkin Nefi haukkuu herkästi. Lenkeillä vieraille koirilla haukkuminen on rauhoittunut kolinapurkin myötä, mutta kotona Nefin on edelleen tapana haukahdella nähdessään omituisen heijastuksen ikkunasta tai kuullessaan mukamas oudon äänen toisesta huoneesta. Nefi luottaa liikaa silmiinsä ja siitä johtuu, että Nefi haukkuu silloinkin jos joku perheenjäsenistä tulee yllättäen huoneeseen eikä Nefi heti ehdi henkilöä tunnistaa. Tämän jälkeen Nef...

Tänään muokkailun ulkoasua vähän lisää… ihan vain sellaista hienosäätöä. Palautetta sivuista otetaan vastaan.

Sivuille jälleen uusi ulkoasu… Tällä kertaa ideana toimi bloggerin uuden palvelun tarjoama pentu-blogin ulkoasu. Tässä ulkoasussa yhdistyvät lempivärini: sininen ja vihreä. Kovin on kesäinen fiilis.

Gerbiili Mesi nukkui pois.